...Läskileireily on nyt ihan vitsi vaan.. Vai saako läskileirillä vetää kaksin käsin viiniä ja ruokaa??

Nooh, pari kiloa on paino pudonnutkin aloituksesta eli ei olla ihan hakoteillä. Tosin nyt on taas eilisen jäljiltä hieman turvotusta, kumma homma. Tänään on kyllä onneksi rämmitty pari tuntia koiran kanssa metsässä, hyvä minä! Mutta mikään muu ei sitten olekaan hyvin. Ei vaan saa otetta, ei vaan saa. Eikä ole minkäänlaista motivaatiota. En tiedä, mikä mättää, mutta mätän päivittäin kaikkea, mitä en edes normaalisti söisi. Tuntuu, että mikään asia ei riitä motivoimaan minua tällä hetkellä. Ei uudet pienemmät vaatteet, ei parempi jaksavampi olo, ei parempi ulkonäkö, ei tulevat häät, ei  m-i-k-ä-ä-n.

Tajusin muuten, että olen tässä vetänyt tälläkin viikolla ihan huomaamattani kahdet kännit! Sitä juomista ei niin mieti, kun juo vaan kotona eikä varsinaisesti bailaa... tuntuu, että juon sen takia, että olen elämäntilanteestani niin masentunut. Pikkuhiprakassa elämä vaan on niin paljon siedettävämpää! Olisikohan aika miettiä jotain muuta stressin- ja vitutuksenpoistokeinoa? Juominen (ja syöminen) on minulle ainoa stressinpoistokeino. Siinä se on. Mulla ei ole muita keinoja käsitellä pettymyksiäni ja epävarmuuksiani ja turhautuneisuuttani kuin ruoka ja alkoholi. Mitä tilalle?

Pari päivää hujahtanut ohi ihan huomaamatta, kun olen joutunut aamulla heräämään aivan liian aikaisin. Aikaisina aamuina ei paljoa ehdi tai kannata vaa'alle hypätä, koska silloin turvottaa. Noh, tänään oli myöhäinen aamu, mutta mulla alkoi eilen kuukautiset ja naama on sen näköinen kuin olisi turpaansa saanut eli ei vaakailua tänäänkään.

En tiedä johtuuko tämä nyt vaan hormoneista, mutta olo on todella kärttyinen ja itkuinen ja päätä särkee ja vituttaa. Mikään ei kiinnosta ja töihin pitäisi lähteä. Ruokavalio on muuten ollut ihan kohdillaan, mutta eilinen työmatka toiseen kaupunkiin pisti taas odotetusti pakan sekaisin. Noh, ei sentään pakkia, hehheh. Mutta emme murehdi sitä, vaan jatkamme eteenpäin.

 

Ja toinen lapa ihan jumissa. Sen siitä saa, kun vähän eväänsä liikauttaa. Paino oli tänään 95,9 eli sunnuntain krapulamätöt poistuivat onneksi päivässä. Se viisi kiloahan putoaa ihan huomaamatta ;) Eilen illalla tuli vielä syötyä hieman vadelmamustikkarahkaa ja juotua liian iso kupillinen kaakaota, kun oli sellainen horkka päällä, että oli pakko saada jotain lämmikettä. Niin ja kaakaon kanssa söin myös yhden leipomani mantelileipäsen. Kaakkaoon laitoin todella paljon sokeritonta luomukaakaojauhetta ja ihan vähän luomuruokosokeria eli sehän oli varsinainen terveysjuoma!

Aamu alkoi taas puolella litralla vettä ja koiralenkillä. Jonka jälkeen itse aamupalalle: kahvia ja mantelileipä juustolla ja munalla. Niin hyvää. En nyt syö lainkaan tavallista leipää, sillä uskottava se on, että viljat turvottaa pirusti ja perse huutaa hoosiannaa..

Tänään jää todennäköisesti jooga väliin, kun ei vaan kiinnosta lähteä palelemaan tuonne pakkaseen. Lisäksi mulla on vähän flunssainen olo ja hirveästi muuta hommaa. Illalla on ehkäpä koiraharrastustakin, niin se saa riittää tälle päivälle, vaikka siellä nyt ei paljoa liikuntaa tule, kun seisoskellaan vaan paikallaan ja palellaan.. Että selityksen makua täällä läskileirissä, mutta katsotaan nyt, mihin tästä innostuu. Voi kunpa joogasali olisi tuossa kävelymatkan päässä, niin oikeasti kävisin varmasti useammin. Mutta kaupunkiin on ärsyttävää aina erikseen lähteä. Tokihan sitä voisi tehdä joogaharjoituksen myös kotona ja välillä teenkin, mutta salilla vaan pääsee paremmin sopivaan mielentilaan.

Mietin eilen kävellessä taas paljon suhdetta ruokaani ja meidän nykyistä ruokapoloitiikkaamme ja tulin siihen tulokseen, että asioiden on muututtava tai muuten en koskaan saavuta mitään pysyvää.

Palaan vielä tähän aiheeseen.

...Menin kuntosalille ja uimaan. Edellisestä kuntosalikerrasta taitaa olla kymmenisen vuotta ja senpä takia lähes kaikki laitteet olikin mulle vieraita enkä edes tiennyt, miten päin niissä olisi pitänyt olla. Tyydyin sitten polkemaan jonkin aikaa kuntopyörää ja testailin muutamaa laitetta, mutta eipä tuolla nyt oikein voi kehuskella. Uitua tuli sentään edes 500 metriä ja vesijuoksinkin ilman vyötä ehkä jonkun parisataa metriä.

Mutta pääasia olikin, että sain lähdettyä. En ole edelleenkään vakuuttunut, että kuntosali olisi mun juttuni. Nytkin alkoi vaan naurattaa, kun joku äijä ähisi niin tosissaan.. Uiminen sen sijaan on aina maistunut. Haluaisin vaan siinäkin kehittyä ja mennä jollekin tekniikkakursille. Sillä vaikka olenkin hyvä uimari, on tekniikkani ihan pielessä enkä vaan pääse etenemään kovin nopeasti. Lisäksi perinteinen rintauinti vetää myös niskaa jumiin. Joskus vielä aion tekniikkakurssille osallistua. Ehkäpä jo ensi syksynä?

Kuntosali laitetaan nyt jonkinlaiseen harkintaan. Pitäisi käydä jossain ohjauksessa hakemassa edes ohjelma, vaikka sitten jatkossa hyödyntäisikin tuota lähisalia. Se oli vaan aika pieni ja melkein tuntuu siltä, että saman hyödyn saisi kun kotona vähän punnertaisi ja nostelisi puntteja. Eri asia sitten, tuleeko kotona tehtyä.. Tällä hetkellä vaan rahatilanne on sellainen, että ei ole varaa maksaa mistään ohjauksista eikä hankkia mitään jäsenyyksiä. Lisäksi salin olisi hyvä olla kävelymatkan päässä kotoa, muuten ei tule lähdetttyä. Muutenkaan kun tuo sali ei niin hirveästi kiinnosta, niin olisi ehkä parempi käydä vaan sellaisissa harrastuksissa, joihin pysyy mielenkiinto yllä.  Huomenna menen pitkästä aikaa joogaamaan, ehkä. Vielä en lupaa mitään.

Tänään on vielä edessä tunnin reippailu koiran kanssa eli päivän liikuntasaldo on mielestäni hyvä. Söin uimahallin jälkeen yhden täytetyn kanafileen, kuskusia ja paahdettuja kasviksia sekä pari siivua juustoa. Kyllä maistui. Liikunnan huono puoli on kyllä se, että heti ruokahalu paranee. Ja kun se on jo muutenkin ihan liian hyvä!

Illalla vielä varmaan rahkaa.. proteiinia ja rasvaa, sillä se lihas kasvaa!

Kaverin kanssa heitettiin ilmaan haaste: Aloitetaan henkilökohtainen läskileiri. Tarvetta painonpudotukseen on molemmilla, tietoa ja tahtoa löytyy, mutta löytyy myös laiskat ja nautinnonhaluiset luonteet.

Ei tässä auta kuin katsoa totuutta silmiin, jälleen kerran:

Meikäläisen paino oli tänä aamuna 96,7 kiloa. Vuoden 2010 alussa se oli 104,5 kiloa. Viime kesänä se käväisi 89,9 kilossa. Eli ihan vielä en ole kattopainossani, mutta mitä helvettiä olen viime syksyn aikana oikein touhunnut? No, pääasiassa olen syönyt suklaata.

Muuta faktaa: Pituus 163 senttiä eli nykyinen BMI on 36,39. Hyi saatana.

Vyötärön kapein kohta: 88 cm

Oksettava maharöllykkkä: 98 cm

Ja persauksen/lantion levein kohta: 124 cm

Näitähän on sitten hyvä lähteä pienentelemään. Läskileirin ensimmäinen haaste on pudottaa painoa viisi kiloa 1.4. mennessä. Eli aikaa on 39 päivää ja kisa lähti käyntiin nyt! Pelissä on 100 euroa kummaltakin osapuolelta. Jos kumpikin onnistuu, mennään ostelemaan niillä satkuilla jotain kivaa, mutta ei ruokaa ;) Jos toinen epäonnistuu, on toinen viisi kiloa kevyempi, iloinen 200 euron omistaja. Ja toinen on luuseri ja itkee.

Omalta osaltani päivä on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Olen aloittanut päiväni juomalla puoli litraa vettä ja reippaillut pakkasessa puoli tuntia koiran kanssa. Lenkin jälkeen kiskaisin aamupalaksi pari kuppia kahvia, kaksi kananmunaa ja lauantaiset salaatinjämät. Seuraavaksi menenkin tutustumaan kuntosalitarjontaan. Siis ihan vaan täällä netissä.